Puutarhakadun maanalainen infra kuten vesi- ja viemäriputket olivat tulleet käyttöikänsä päähän, ja ne uusittiin. Kadun alle rakennettiin kaukojäähdytyslinja kaupungintalolle rakennuksen viilentämiseksi kesäaikaan. Kadulla uusittiin ja lisättiin myös maanalaisia sähkökaapeleita ja teleoperaattorien verkostoja.
Puutarhakadun remontissa haluttiin yhdellä kertaa saneerata mahdollisimman paljon ja yhteistyössä eri toimijoiden kesken, jotta remontista aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa ja se veisi mahdollisimman lyhyen aikaa.
Käynnissä oli samaan aikaan myös kaupungintalon saneeraus ja uudisrakennuksen rakennustyöt Puutarhakadun ja Aleksis Kiven kadun kulmauksessa. Kaupungintalo ja sen uudisrakennus valmistuivat keväällä 2026.
Puutarhakadun katusuunnittelua jatkettiin kaksisuuntaisen pyörätievaihtoehdon B pohjalta. Ajorata varattiin ainoastaan moottoriajoneuvoliikenteelle, ja sen viereen kadun pohjoispuolelle toteutettiin erillinen ja nykyistä leveämpi kaksisuuntainen pyörätie. Kadun molemmille reunoille toteutettiin jalkakäytävät sekä joustoalueet.
Puutarhakatu on jatkossakin autoille yksisuuntainen länteen päin. Aleksis Kiven katu ja Näsilinnankatu ovat väistämisvelvollisia Puutarhakatuun nähden.
Yksisuuntaisen ajoradan leveydeksi tuli 3,25 metriä ja kaksisuuntaisen pyörätien leveydeksi tuli noin 3,00 metriä. Puutarhakatu on osa itä-länsisuuntaista pyöräliikenteen seudullista pääreittiä, joten pyörätie päällystettiin punaisella sävyasfaltilla.
Kadun molemmissa reunoissa olevien jalkakäytävien leveydeksi tuli noin 2,5–2,75 metriä eli väylät kapenivat nykyisestä noin 0,5 metriä. Ajoradan tai pyörätien ja jalkakäytävän väliset joustoalueet ovat 2,5–2,75 metriä leveät. Niille sijoitettiin katupuita, auto-, pyörä- ja skuuttipysäköintiä sekä huoltotaskuja ja myös levähdyspenkkejä. Joustoaluetta voi käyttää myös lumitilana.
Puutarhakadun pysäköintipaikat on alkuperäisessä yleissuunnitelmaratkaisussa keskitetty kadun eteläreunalle, mutta kaupunginhallituksen ponnen mukaisesti huoltotaskuja jakelu- ja huoltoliikenteelle sijoitettiin myös pohjoisreunalle.
Kadulle toteutettiin myös seurantajärjestelmä, jolla seurataan eri kulkumuotojen liikennemääriä.
Puutarhakadulla pystyttiin lisäämään jonkin verran kaupunkivihreää joustoalueille. Kasvillisuus parantaa viihtyisyyttä, sitoo hiiltä ja auttaa hulevesien käsittelyssä. Hulevettä viivytetään ja puhdistetaan istutusalueilla ja kasvualustarakenteessa.
Kadun valaistus uusittiin ja yhtenäistettiin.
Puutarhakadun uudistaminen on yksi kaupunginhallituksen keväällä 2023 hyväksymän Tampereen keskusta 2040 -kehittämisohjelman toimenpiteistä, joilla uudistetaan keskustakatuja. Tavoitteena on sujuvoittaa liikkumista keskustan sisällä, parantaa kadun esteettömyyttä ja turvallisuutta sekä lisätä urbaania kaupunkiluontoa.
Aleksis Kiven kadun länsireunan jalkakäytävän ja pyörätien järjestelyt uudistettiin Puutarhakadun ja Satakunnankadun välillä vuosina 2025–2026. Valssipadonraitti siltoineen on tarkoitus uusia alustavan aikataulun mukaan vuosina 2026–2028. Puutarhakadun länsipään uudistamista Hämeenpuistosta Tampereen taidemuseolle suunnitellaan vuosina 2024–2025. Osuuden rakentamisaikataulu ei ole vielä tiedossa.
Voit kysyä tai antaa palautetta Puutarhakatu-hankkeesta ja työmaasta sähköpostitse:
[email protected]
Viestisi välitetään oikealle henkilölle.
Voit myös liittyä sähköpostilistalle, jos haluat päivittyvää tietoa työmaasta.
Tampereen kaupunki oli Puutarhakadun hankkeen päärakennuttaja. Mukana olivat myös Tampereen Vesi Oy, Tampereen Energia Oy ja Tampereen Energia Sähköverkko Oy sekä teleoperaattoreita. Tampereen Infra Oy oli hankkeen pääurakoitsija. Puutarhakatua uusittiin yhteistyössä toimijoiden kesken.
Katusaneerauksen yhteydessä katuun rajautuvilla kiinteistöillä oli mahdollisuus parantaa sisäänkäyntien esteettömyyttä muun muassa poistamalla matalia kynnyksiä ja portaita.
Tämän sivun löydät myös osoitteella tampere.fi/puutarhakatu.
Sivun pääkuva: Jousia Lappi / North Arrow Films
