Asemakaavasanasto

Ajantasa-asemakaava 

Ajantasa-asemakaava on kartta, joka kertoo voimassa olevien asemakaavojen mukaiset aluerajaukset, merkinnät ja määräykset (esim. alueen käyttötarkoitus, rakennusoikeus, rakennusala ja kerrosluku).

Aluetehokkuus, ae-luku

Aluetehokkuusluku ilmaisee kuinka paljon voidaan rakentaa tietylle alueelle sen pinta-alaan nähden. Luku kuvastaa siis alueen rakennustiheyttä.

Arkkitehtuuri

Arkkitehtuuri eli rakennustaide on taiteen ja tekniikan muoto, jossa yhdyskunta, rakennuksia, tiloja ja niihin liittyviä osia suunnitellaan useasta näkökulmasta.

Asemakaava

Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma siitä, miten alueiden käyttö järjestetään. Sen perusratkaisu noudattaa yleiskaavaa. Asemakaavassa määritellään alueiden käyttö, kuten rakennuskorttelit, katualueet, liikennealueet, virkistysalueet, erityisalueet ja vesialueet. Asemakaavasta ilmenee, mitä ja kuinka paljon alueelle saa rakentaa. (AKL 50-61 §, Asemakaava)

Asemakaavaehdotus

Asemakaavaehdotus valmistellaan asemakaavan valmisteluaineiston pohjalta. Se asetetaan nähtäville 14 tai 30 päiväksi AKL 65 §:n tarkoittamalla tavalla. Kaavaehdotuksesta voi antaa muistutuksen ehdotuksen nähtävillä olon aikana. (AKL 65 §)

Asemakaavan hyväksyminen

Kaupunginvaltuusto hyväksyy merkittävät asemakaavat ja yhdyskuntalautakunta hyväksyy muut asemakaavat.

Asemakaavan voimaantulo

Asemakaava astuu voimaan, kun sen hyväksymistä koskevasta lainvoimaisesta päätöksestä on kuulutettu. Asemakaavan hyväksymisen ja voimaantulon välillä kaava-alueella on voimassa rakennuskielto sekä rajoitus maiseman muuttamiseen. Jos kaavan hyväksymisestä on valitettu, voidaan se määrätä astumaan voimaan niiltä osin, johon valitus ei kohdistu. (MRA 95 §, RakL 53 §)

Asemakaavan sisältövaatimukset

Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saavutettavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. (AKL 54 §)

Asemakaavaselostus

Asemakaavaan kuuluu selostus, jossa kuvataan kaavaprosessi, kerrotaan selvityksistä sekä esitellään valittu kaavaratkaisu ja vaikutukset moniin ihmisiä, yhdyskuntaa, liikennettä ja luontoa koskeviin kysymyksiin.

Asemakaavoitushakemus ja asemakaavan muutoshakemus

Maanomistaja tekee asemakaavoitushakemuksen, kun tarvitaan uusi asemakaava alueelle, jossa sitä ei vielä olla tehty. Jos alueella on jo asemakaava, tehdään asemakaavan muutoshakemus. Molempia haetaan lomakkeella, joka löytyy asemakaavoituksen verkkosivuilta. Hakija maksaa kaavan laatimisesta tai muuttamisesta aiheutuvat kustannukset. (AKL 59 §)

Asemakaavaprosessi

Asemakaavaprosessi koostuu seuraavista vaiheista: aloitusvaihe, kun kaava kuulutetaan vireille, valmisteluvaihe, ehdotusvaihe sekä kaavan hyväksymisvaihe.

Asemakaavoitettu alue

Asemakaavoitetulla alueella tarkoitetaan aluetta, jolla on voimassa asemakaava.

Asemapiirros

Asemapiirros on rakentamis- ja alueidenkäyttölain edellyttämä dokumentti rakennuslupaa haettaessa. Siinä näkyy, miltä rakennuspaikka sekä sen lähiympäristö näyttävät ennen ja jälkeen rakentamisen.

Asukasyhdistys

Asukkaat ovat perustaneet asukas-, kylä- tai kaupunginosayhdistyksiä asuinalueensa edunvalvojiksi.

Asunto- ja kiinteistölautakunta

Asunto- ja kiinteistölautakunta vastaa muun muassa kaupungin maa- ja tilaomaisuuden hallinnasta ja kehittämisestä, maa- ja tilapolitiikan toimeenpanosta valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti ja asuntotuotannon kehittämisestä. Lautakunnan puheenjohtajana toimii apulaispormestari.

Esittelijä

Kaava‐asian esittelee luottamushenkilöelimessä virkamiesesittelijä, joka vastaa osaltaan tehdystä päätösehdotuksesta. Tampereen yhdyskuntalautakunnan esittelijänä toimii kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja. Kaupunginhallituksessa esittelijänä toimii konsernijohtaja.

Esityslista

Toimielimen kokouksessa käsiteltävien asioiden lista päätösehdotuksin julkaistaan kaupungin verkkosivuilla muutama päivä ennen kokousta.

Hallinto-oikeus (HAO)

Kaavan hyväksymispäätöksestä voi tehdä kunnallisvalituksen. Ensimmäinen muutoksenhakuviranomainen on hallinto-oikeus. Tampereella se on Hämeenlinnan hallinto-oikeus.

Havainnekuva (havainnepiirustus, illustraatio)

Havainnekuvissa kaavan rakenne esitetään yleisesti ymmärrettävällä tavalla. Niissä esitetään yksi esimerkki siitä, kuinka rakennukset, aukiot, kadut ja muut alueet voisivat kaavanmukaisesti toteutettuna sijaita.

Huoneistoala

Huoneiston seinien ja sisäpintojen rajoittava ala, johon ei kuitenkaan lueta muun muassa putkikanavien, kantavien pilareiden ja -seinien tai hormien alaa. Vertaa kerrosala ja kokonaisala.

Julkisuus

Kunnan asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia Julkisuuslain ja hyväksytyn arkistonmuodostussuunnitelman mukaan. Asiakirjoihin voi tutustua Tampereen palvelupisteellä sekä kaupungin verkkosivuilla.

Jatkovalitus

Kaupungin tekemästä kaavan hyväksymispäätöksestä tehtyyn kunnallisvalitukseen antaa päätöksen Hämeenlinnan hallinto-oikeus. (AKL 188 §, AKL 191 §, MRA 92 §)

Kaava

Kaava on asiakirja, jolla määrätään alueiden käytöstä ja rakentamisesta. Eri kaavamuotoja ovat: maakuntakaava, yleiskaava (myös osayleiskaava), asemakaava ja ranta-asemakaava. Katso myös kaavahierarkia.

Kaava-asiakirja

Kaava-asiakirjoja ovat osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavakartta, joka sisältää myös kaavamerkinnät ja -määräykset sekä kaavaselostus ja tarpeen mukaan laaditut erilliset liitteet, selvitykset ja ohjeet. Vain kaavakartta kaavamerkintöineen ja -määräyksineen muodostaa varsinaisen juridisesti hyväksytyn kaavan.

Kaavahierarkia

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ohjaavat kaikkea kaavoitusta. Maakuntakaava määrittää alueiden käytön periaatteet ja ohjaa yleiskaavaa, joka puolestaan ohjaa asemakaavaa. Maakuntakaavan laatii maakunnan liitto, ja kaupungit laativat yleis- ja asemakaavoja. Kaupunki laatii myös erityisiä kaavoja, kuten rantayleiskaavoja ja liikenneosayleiskaavoja.

Kaavakartta

Kaavakartalla tarkoitetaan juridista kaavapiirrosta, joka kaavan hyväksymisen saatua lainvoiman määrittää, kuinka alueen maankäyttö on järjestettävä ja/tai kuinka ja mitä alueelle voidaan rakentaa.

Kaavamerkintä

Kaavamerkinnät tarkoittavat kaavakartassa esitettyjä alueiden rajoja, käyttötarkoituksia, rakentamisen määriä ja muita alueiden käyttöä ohjaavia määrittelyitä. Kaavamerkinnät ovat pääosin kirjaimia, viivoja, rastereita ja symboleita. Kaavamerkintöjä tarkennetaan tarvittaessa alueen käyttötarkoitukseen liittyvillä kaavamääräyksillä. Kaavakartassa on erikseen merkkien selitysosa.

Kaavamääräys

Asemakaavassa annetaan määräyksiä, joita tarvitaan alueen rakentamiseen tai muuhun käyttöön. Nämä määräykset voivat myös estää tai rajoittaa haitallisia ympäristövaikutuksia. Jos jokin alue tai rakennus on suojeltava esimerkiksi maiseman, luonnonarvojen tai kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi, voidaan antaa suojelumääräyksiä. Suojelumääräysten tulee kuitenkin olla maanomistajalle kohtuullisia. (AKL 58 §)

Kaavarunko

Asemakaavaa yleispiirteisempi, mutta yleensä yleiskaavaa yksityiskohtaisempi epävirallinen maankäyttösuunnitelma.

Kaavaselostus

Kaavaselostus on kaavan suunnittelun aikana laadittava asiakirja, jossa kerrotaan muun muassa alueen historiasta, nykyoloista, tehdyistä selvityksistä, suunnittelun tavoitteista, kaavan vaihtoehtoisista suunnitelmista ja vaikutuksista, vuorovaikutuksen järjestämisestä sekä lopulta valitun kaavaratkaisun keskeinen sisältö. (AKL 55 §, MRA 25 §)

Kaavanlaatija

Kaavan laatii kaupungin asemakaavoituksen suunnittelija tai se voidaan teettää myös konsulttityönä.

Kaavan voimaantulo

Kaava tulee voimaan, kun se on saatettu yleisesti tiedoksi, eli siitä on kuulutettu. Kuulutukset julkaistaan Aamulehdessä ja kaupungin verkkosivuilla. Julkipanon jälkeen annettavat päätökset viedään kaupungin ilmoitustaululle.

Kaavoitus

Kaavoitus on kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelua, jolla ohjataan alueiden käyttöä, muun muassa asumisen, työpaikkojen, liikenteen ja viheralueiden sekä muiden toimintojen sijoittelua.

Kaavoituskatsaus

Tampereella laaditaan vuosittain vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavoista kaavoituskatsaus. Se julkaistaan kaupungin verkkosivuilla. (AKL 7 §)

Kaavoitusohjelma

Strategisesti merkittävät kaavoituskohteet käsittävä kaavoitusohjelma laaditaan 5 vuodeksi ja sitä päivitetään tarpeen mukaan vuosittain. Ohjelmassa arvioidaan kunkin kaavan valmistumisvuosi. Kaavoitusohjelman lisäksi laaditaan myös muita asemakaavoja.

Kaupunkikuva

Rakennusten, katujen, aukioiden ja puistojen muodostama kokonaisuus tai näkymä. Kaupunkikuvan kannalta erityisen tärkeitä ovat rakennusten julkisivut ja liittyminen ympäröivään kaupunkitilaan, rakennusten väliin jäävät tilat, aukiot ja katutilat sekä toisaalta rakennusten suhde niihin.

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkisuunnittelu tarkoittaa kaupungin fyysisten rakenteiden, kuten rakennusten, katujen ja toimintojen järjestämistä tarkoituksenmukaisella ja kestävällä tavalla.

Kehittämiskeskustelu

Kunnan ja alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vuosittain käymä neuvottelu alueiden käytön suunnittelusta ja kehittämisestä kunnassa. Neuvottelussa käydään läpi vireillä olevien ja lähiaikoina vireille tulevien, merkittäviin kaava-asioihin liittyviä kysymyksiä. Usein kehittämiskeskustelulle on määritetty myös erillinen teema. (AKL 8 §)

Kehittämiskorvaus

Kehittämiskorvaus on asemakaavoituksen kautta hyötyä saavan maanomistajan kaupungille maksettavaksi tuleva korvaus asemakaavan toteuttamiskustannuksista. (AKL 91 a §)

Kerrosala

Kerrosala on rakennuksen maanpäällisten kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala ulkoseinien ulkopintoihin asti mitattuna. Sillä osoitetaan tontille tai rakennuspaikalle sallittujen rakennusten yhteenlaskettu kerrosala. Kerrosalan yksikkönä käytetään kerrosalaneliömetriä (k-m2), josta puhutaan myös "kemminä". (RakL 9 §)

Kerroskorkeus

Kerroskorkeus tarkoittaa rakennuksessa kahden päällekkäisen lattiapinnan välistä kohtisuoraa etäisyyttä. Tällä termillä ei siis tarkoiteta rakennuksen kerrosten lukumäärää.

Kerrosluku

Kerrosluku kaavamerkintänä kertoo kuinka monta kerrosta rakennuksessa tai sen osassa saa enintään olla.

Kiinteistörekisteri

Kiinteistörekisterissä on yksilöity itsenäiset maanomistuksen yksiköt, kiinteistöt, sekä niistä luovutetut määräalat. Rekisterin tiedot perustuvat maanmittaustoimituksiin sekä viranomaisten päätöksiin. Kiinteistörekisteri on julkinen. Kiinteistörekisterin tietoja tarvitaan esimerkiksi kiinteistön kaupan yhteydessä, rakennuslupaa haettaessa tai selvitettäessä omia tai toisten kulkuoikeuksia.

Kiinteistötunnus

Jokaisella kiinteistöllä ja määräalalla on oma tunnus. Esimerkki Tampereen asemakaava-alueella sijaitsevan kiinteistön kiinteistötunnuksesta: 837-102-0007-0008 eli kunta-kaupunginosa-kortteli-tontti (Frenckell). Lisäksi kiinteistötunnuksessa voi olla käyttöoikeusyksikkötunnus. Tämä kiinteistötunnus on avain kaikkiin kiinteistöjä koskeviin tietoihin.

Kokonaisala

Kokonaisalaan lasketaan kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakoiden pinta-ala yleensä ulkomitoin.

Kuuleminen

Kuuleminen liittyy asemakaavoihin, poikkeamis-, rakennus- ja maisematyölupien valmisteluun. Laissa edellytetään, että esimerkiksi ennen poikkeamisen myöntämistä on kuultava naapureita sekä muita, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin poikkeaminen voi huomattavasti vaikuttaa. (RakL 63 §)

Kuulutus

Kaavojen vireille tulosta, tiedotus- ja yleisötilaisuuksista, valmisteluaineiston nähtävilläpidosta, kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta sekä kaavan hyväksymispäätöksestä ja kaavan voimaan astumisesta tiedotetaan julkaisemalla kuulutus. Kuulutus julkaistaan kunnan verkkosivuilla ja kunnan päättämissä ilmoituslehdissä. Julkipanon jälkeen annettavat päätökset viedään kunnan ilmoitustaululle.

Korkein hallinto-oikeus (KHO)

Korkein hallinto-oikeus käsittelee hallinto-oikeuden päätöksistä tehdyt valitukset. Jos hallinto-oikeuden päätöksistä tarvitaan valituslupa, sitä haetaan KHO:lta ja KHO tekee harkinnan antaako valitusluvan vai ei.

Lainvoimaisuus

Päätös on lainvoimainen silloin, kun valitusaika on umpeutunut eikä kukaan ole valittanut. Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätökset ovat lainvoimaisia aina sillä hetkellä, kun ne annetaan, sillä KHO:n päätöksistä ei ole jatkovalitusoikeutta. KHO:n päätökset ovat lainvoimaisia sillä hetkellä, kun ne annetaan, koska KHO:n päätöksistä ei ole jatkovalitusoikeutta.

Lausunto

Viranomaislausunnot pyydetään kaavaehdotuksesta. Lausuntoja voidaan pyytää myös kaavan valmisteluaineistosta.

Liikennesuunnittelu

Liikennesuunnittelu on osa kaavoituksen yhteydessä tehtävää maankäytön suunnittelua.

Lunastus

Alueidenkäyttölaissa on säännökset maan luovuttamisesta ja lunastamisesta sekä lunastamisen rajoituksista. (AKL 96 §, AKL 99 §, 100 §, 101 §, 102 §, 103 §)

Luontoselvitykset

Asemakaavan luontoselvityksessä voidaan tutkia esimerkiksi puuston lajisuhteet, kunto ja ikä, metsäkuviot, kasvupaikkatyypit, avainbiotoopit, luonnonsuojelulain ja uhanalaiset luontotyypit, (valtakunnallisesti) merkittävät luontokohteet, kuten muut luonnonsuojelullisen statuksen omaavat kohteet, (mahdolliset) vesilain mukaiset pienvedet (ja metsälakikohteet). Luontoselvityksessä voidaan myös tutkia kasvisto ja kasvillisuus, linnusto, viitasammakot, lepakot, hyönteiset sekä liito-oravalle soveltuvat elinympäristöt, kulkureitit, liito-oravan ja sen elinympäristöjen muodostaman verkoston esiintyminen sekä myös maaperä, vesisuhteet ja niiden yhteys luontoarvoihin. Selvityksen johtopäätöksissä alueen osat arvotetaan ja muodostetaan mahdollisista arvokkaista osakokonaisuuksista kulkuyhteyksineen ekologisesti toimiva verkosto sekä alueen sisällä että myös ulkopuolisille luonnon alueille ja annetaan ohjeita ja suosituksia jatkosuunnitteluun. Ekologisen verkoston tutkimisen yhteydessä joudutaan selvittämään myös muun nisäkäslajiston olemassaolo ja kulkuyhteydet.

Maakuntakaava

Maakunnan liiton laatima ja hyväksymä yleispiirteinen kaava, joka ohjaa maakunnan tai sen osa-alueen alueidenkäyttöä. Maakuntakaava on usean kunnan muodostaman maakunnan yhteinen, yleiskaavaakin yleispiirteisempi, strateginen maankäytön suunnitelma. Maakuntakaava on kartalla esitetty pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden käytöstä. Siinä sovitetaan yhteen valtakunnalliset ja maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.

Maakuntakaava ohjaa kuntien yleiskaavoitusta, mutta jos asemakaavoitettavilla alueilla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, vaikuttaa maakuntakaava myös asemakaavoitukseen. (AKL 25-34 §)

Maanhankinta

Tampere hankkii suunnitelmallisesti omistukseensa maata asemakaavoitettavaksi. Näin parannetaan kaavoituksen mahdollisuuksia järkevään yhdyskuntasuunnitteluun.

Maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA)

Maankäyttö- ja rakennusasetus tuli voimaan 2000. MRA tarkentaa Rakentamislain (RakL) säännöksiä. RakL:ia ja MRA:ta uudistetaan, kun pykäliä muutetaan, lisätään ja poistetaan.

Maankäyttösopimus

Maankäyttösopimus on kaupungin ja yksityisen maanomistajan välinen sopimus yksityisen alueen kaavoittamisesta ja maanomistajan osallistumisesta asemakaavasta aiheutuviin toteuttamiskustannuksiin. Sopimus voidaan tehdä aikaisintaan asemakaavan ehdotusvaiheessa. (AKL 91 b 1, lisätietoa maankäyttösopimuksista)

Maaperätutkimukset

Usein jo kaavoituksen yhteydessä tehtävät geotekniset selvitykset pohjaveden tason, alueen rakennettavuuden, rakennusten mahdollisen perustamistavan ja joskus maaperän pilaantuneisuuden selvittämiseksi (pilaantuneet maat = pima).

Maapolitiikka

Kaupungilla on valtuuston hyväksymät maapoliittiset linjaukset, jotka ohjaavat suunnitelmia, ratkaisuja ja päätöksiä maanhankinnassa ja kaavoitusasioissa.

Maisematyölupa

Asemakaava-alueilla ja vahvistetuilla yleiskaava-alueilla tehtävissä maisemaa muuttavissa maanrakennustöissä (esimerkiksi puiden kaataminen, kaivaminen ja louhinta) vaaditaan kunnan myöntämä maisemankäyttölupa. Alueilla, jossa on AKL 53 § mukainen rakennuskielto, vaatii luvan hakemista. Maisematyölupaa ei kuitenkaan tarvita yleis- ja asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten töiden suorittamiseen eikä myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisiin töihin. Maisematyölupa ei myöskään ole tarpeen tonttien hoitoon liittyvissä puunkaadoissa. (RakL 53 §, 54 §)

Melu

Kaupungeissa yksi kaavoituksen yleisimmistä selvityskohteista on melun olosuhteiden selvittäminen. Melun hallintaan liittyvät meluselvitykset, melun torjuntasuunnitelmat ja melumittaukset.

Meluntorjunta

Kaavoituksen keinoin rajoitetaan melun leviämistä ympäristöön. Esimerkiksi vilkkaan väylän varteen voidaan osoittaa muurimaista rakentamista tai erillisiä meluaitoja/-valleja. Asemakaavassa voidaan myös säädellä mihin päin rakennuksen ikkunat ja parvekkeet voivat tontilla suuntautua, jotta asumisen edellytykset täyttyvät.

Mielipide

Osallisella on mahdollisuus esittää kaupungille suullinen tai kirjallinen mielipide vireillä olevasta kaavasta. Mielipiteen voi esittää kaavan valmisteluaineistosta, kun valmisteluaineisto on nähtävillä. Mielipide jätetään kirjallisena. Mielipiteisiin tai lausuntoihin annetaan vastineet. (RakL 63 §, AKL 62 §, MRA 30 §)

Muistutus

Mikäli nähtävänä olevassa asemakaavaehdotuksessa osallisella on huomauttamista, voi hän tehdä kirjallisen muistutuksen. (AKL 65 §, AKL 91h §, RakL 19 §, MRA 27 §)

Muutoksenhaku

Kaava-asioissa muutoksenhakukeino on kunnallisvalitus, joka tehdään hallinto-oikeudelle 30 vrk:n kuluessa kaavan hyväksymispäätöksen yleisesti nähtäville asettamisesta. (RakL 178-183 §, AKL 188 §)

Tampereen kaavojen hyväksymispäätöksestä voi tehdä valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. Kuntalain (135 §) Kunnallisvalituksen valitusperusteita voivat olla vain se, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muuten lainvastainen. Valitusoikeus on asianosaisella sekä kunnan jäsenellä. (Kuntalaki 3 §)

Määräala

Määräala on rajoiltaan tai pinta-alaltaan määrätty kiinteistön tai muun rekisteriyksikön osa, jota ei vielä ole muodostettu itsenäiseksi kiinteistöksi maanmittauslaitoksella (yleensä lohkomalla).

Määräosa

Määräosa on omistussuhdetta ilmaiseva suhteellinen osuus koko kiinteistöstä tai muusta rekisteriyksiköstä (esimerkiksi 1/3). Halutessaan määräosan omistajalla on oikeus saada määräosa erotetuksi kiinteistöstä, esimerkiksi hakemalla halkomistoimitusta. Yhteisomistus (määräosin) on tavallista esimerkiksi perityillä kiinteistöillä tai hallinnanjakosopimuksin kohdennetuilla kiinteistöillä.

Nimistö

Tampereella nimet esittää kadunnimitoimikunta. Katujen, torien ja puistojen nimet vahvistetaan asemakaavassa. Nimen muuttamiseen ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa tarvita kaavamuutosta, vaan nimiä voidaan muuttaa myös kunnan erillisellä päätöksellä siten kuin kuntalaissa säädetään kunnan päätöksenteosta. (AKL 55 §)

Nähtäville asettaminen, nähtävillä olo

Kaavaehdotus on lain mukaan asetettava julkisesti nähtäville. Tampereella siitä kuulutetaan verkkosivuilla ja paikallisessa sanomalehdessä. Nähtävillä pidon aika on kaavan laajuudesta ja merkittävyydestä riippuen 30 päivää tai 14 päivää. Valmisteluvaiheessa aineisto kuulutetaan nähtäville yleensä kolmeksi viikoksi. Kaikilla kaupunkilaisilla ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta tai mielipide kaavaluonnoksesta. Jos kaavaehdotusta on nähtävillä olon jälkeen olennaisesti muutettu, se on asetettava uudelleen kaavaehdotuksena nähtäville. (RakL 19 §, MRA 27 §, MRA 32 §)

Oikaisuvaatimus

Viranhaltijapäätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimusaika on 14 vuorokautta ja sen saa tehdä asianosainen. Tällaisia ovat esimerkiksi maisematyölupa, rakennuslupa, poikkeamislupa tai suunnittelutarveratkaisu. (AKL 187 §)

Oikeusvaikutteinen, oikeusvaikutukseton

Oikeusvaikutteinen/oikeusvaikutukseton ilmaisee kaavoituksen yhteydessä sitä, kuinka sitovia vaikutuksia kaavalla on. Asemakaava on aina oikeusvaikutteinen, millä tarkoitetaan sitä, että rakennuslupa perustuu asemakaavan mukaiseen ratkaisuun. Yleiskaava voidaan laatia joko oikeusvaikutteisena tai oikeusvaikutuksettomana. Mikäli yleiskaava on oikeusvaikutukseton, se mainitaan kaavakartassa. Oikeusvaikutukseton yleiskaava on kunnan kehittämispoliittinen ja strateginen suunnitelma. Oikeusvaikutteinen yleiskaava vaikuttaa sitovasti muuhun suunnitteluun, kuten asemakaavoittamiseen ja rakentamiseen.

Osallinen

Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia voivat olla myös erilaiset yhteisöt, kuten muun muassa asukas-, kiinteistö- ja ympäristöyhdistykset sekä viranomaiset ja jokainen, joka itsensä osalliseksi katsoo. (AKL 62 §).

Osallistuminen

Kaavat valmistellaan vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin ne vaikuttavat.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Jokaisesta vireille tulevasta kaavasta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on suunnitelma osallistumis- ja arviointimenettelystä kaavan eri vaiheissa sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Siinä on esitelty muun muassa suunnittelualue, kaavoituksen tavoitteet, mahdolliset vaihtoehdot, arvioitavat vaikutukset, osalliset sekä kaavan laadinnan ja vuorovaikutuksen vaiheet. Pienistä asemakaavan muutoksista ei tarvitse laatia OAS:aa. (AKL 63 §)

Osayleiskaava

Laaditaan kaupungin rajatulle osalle tai jonkin teeman mukaan. Osayleiskaava on usein yksityiskohtaisempi kuin yleiskaava.

Oskari-karttapalvelu

Oskari on karttapalvelu, joka kokoaa Tampereen kaupungin kartta-aineistot. Palvelu tarjoaa myös mahdollisuuden luoda analyyseja ja tarkastella eri karttatasoja.

Otto-oikeus

Viranhaltijan tai toimielimen tekemä päätös voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn ylempään toimielimeen. Kaupunginhallitus voi ottaa yhdyskuntalautakunnan käsittelemän asian omaan käsittelyynsä. Tämä ei koske poikkeuslupia eikä suunnittelutarveratkaisuja.

Paikkatieto

Paikkatieto tarkoittaa tietoa, kuten koordinaattia, rajattua aluetta tai osoitetta, joka on sijoitettu tiettyyn sijaintiin kaupungissa tai laajemmalla alueella. Paikkatietoa käytetään suunnittelussa esimerkiksi analysoimaan maaston muotoja, tarkastelemalla infrastruktuuria, arvioimaan ympäristöä tai palveluiden saavutettavuutta.

Pysäköintinormi (autopaikkanormi, autopaikkamääräys)

Pysäköintinormi on asemakaavassa ilmoitettu auto- tai polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärä, joka osoitetaan suhteessa asuntojen määrään (1 ap/asunto) tai kerrosneliöihin (1 ap/100-200 k-m2).

Palautus

Toimielin voi palauttaa asialistalla olevan asian uuteen käsittelyyn tai valmisteluun.

Perusselvitys

Kaavan valmisteluaineiston laatimiseksi täytyy selvittää kaava-alueen ominaisuudet monipuolisesti. Perusselvitykset laaditaan yleensä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa samaan aikaan tai valmisteluvaiheessa.

Poikkeaminen, poikkeamispäätös

Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan vastaisesti tai rakennuskieltoalueelle rakennettaessa tarvitaan ennen rakennusluvan myöntämistä erillinen poikkeamispäätös. (RakL 57 §, MRA 14 §)

Päästöpuntari

Päästöpuntarilla verrataan rakennusten purkamisen vaikutuksia suhteessa niiden säilyttämiseen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen näkökulmasta. Arvioinnin osa-alueita ovat purkaminen, rakentaminen, ylläpito ja elinkaaren loppu, pysäköinti, energiankulutus ja liikenteen päästöt. Arviointijakson kesto on 50 vuotta.

Pöydälle jättäminen

Jos toimielin jättää esityslistalla olevan asian pöydälle, siirtyy asian käsittely toimielimen seuraavaan tai johonkin seuraavista kokouksista.

Rakennusjärjestys

Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestys on yksi lain tarjoamista ohjausvälineistä, jolla kaupunki voi paikallisesti valvoa rakentamista edistääkseen hyvän ympäristön muodostumista. Asemakaavan merkinnät ja määräykset menevät rakennusjärjestyksen määräyksien edelle, jos niiden välillä on ristiriita. (RakL 17-28 §)

Rakennuskielto

Rakennuskielto on kaupungin mahdollisuus ohjata rakentamista suunnittelun tavoitteiden mukaiseksi. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä annettu rakennuskielto on voimassa 5 vuotta kerrallaan, enintään 15 vuotta. Vastaavasti asemakaavan laadinnan yhteydessä annettu rakennuskielto on voimassa 2 vuotta kerrallaan. Rakennuskielto on aina voimassa alueella, jolle on hyväksytty asemakaava tai asemakaavamuutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. (AKL 38 §, AKL 53 §, MRA 93 §)

Rakennuslupa

Rakentamiseen tarvitaan aina lupa ja se voidaan tarvita myös mittavampiin varastointi-, korjaus- ja muutostöihin. Rakennuslupa perustuu aina voimassaolevaan asemakaavaan. Rakennusluvat käsitellään rakennusvalvonnassa, jossa ne myöntää pääasiassa rakennustarkastaja. Tampereella yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto myöntää merkittävimmät luvat.

Rakennusoikeus

Rakennusoikeus kertoo, kuinka paljon tontille saa rakentaa kerrosalaa. Se määritellään asemakaavassa. Kaava-alueella sallitun rakennusoikeuden määrä ilmoitetaan tehokkuuslukuna tai kerrosneliömetrimääränä.

Rakennuspaikka

Kaava-alueella oleva tontti, tila tai määräala tai haja-asutusalueella oleva rakentamiseen varattu määräala, kiinteistö, tila tai rakennuksille varattu tilan osa.

Rakennussuojelu

Rakennussuojelu on rakennetun ympäristön suojelua, jonka päämääränä on kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten ja alueellisten kokonaisuuksien suojeleminen. Sen tavoitteita ovat myös eri rakennustyyppien esimerkkien säilyttäminen. Rakennussuojelu on osa kulttuuriperinnön ja sitä kautta myös kansallisen identiteetin suojelua. Rakennussuojelu asemakaavalla perustuu aina selvityksiin. (Laki rakennusperinnön suojelemisesta 498/2010)

Rakennustapaohje

Rakennustapaohje on asemakaavaa täydentävä asiakirja. Se selventää, mitä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja kaavamääräykset antavat rakentamiselle. Siinä voi olla ohjeita rakennuksen sijoittumiseen tontille ja sen muodolle. Rakennustapaohjeella voidaan kertoa tarkemmin materiaaleista, väreistä, kattomuodoista sekä piha-alueista ja -rakenteista.

Rakentamiskehotus ja siihen perustuva lunastus

Kunta voi sen jälkeen, kun asemakaava on ollut voimassa vähintään kaksi vuotta, antaa rakentamiskehotuksen sitovan tonttijaon mukaisen tontin omistajalle ja haltijalle, jos tontin sallitusta kerrosalasta ei ole käytetty vähintään puolta (määrällinen vajaarakentaminen) tai asemakaavan mukaista tonttia ei sillä olevien rakennusten käyttötarkoitus, sijainti, rakentamistapa ja muut seikat huomioon ottaen ole rakennettu pääasiallisesti asemakaavan mukaisesti (laadullinen vajaarakentaminen). Jollei asemakaavan mukaista tonttia ole rakennettu kolmen vuoden kuluessa siitä, kun rakentamiskehotus on annettu asianosaiselle tiedoksi, on kunnalla oikeus lunastaa asemakaavan mukainen tontti. Lunastuksen toimeenpanoa on haettava vuoden kuluessa rakentamiseen varatun määräajan päättymisestä. (AKL 97 §)

Ranta-asemakaava

Ranta-asemakaava on pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle laadittu asemakaava. Maanomistajalla on oikeus laadituttaa ranta-asemakaavaehdotus omistamalleen ranta-alueelle. (AKL luku 19, MRA luku 7)

Rasite

Rasite on kiinteistönmuodostamislain (554/1995) mukaiseen viranomaispäätökseen perustuva, kiinteistölle tiettyä tarkoitusta varten annettu käyttöoikeus toisen kiinteistön alueella.

RKY

RKY eli valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuurihistoriallinen ympäristö on museoviraston laatima inventointi merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

Suojaviheralue

Sellaiset viheralueet, jotka toimivat suojavyöhykkeenä alueille esimerkiksi liikennemelulta, eivätkä itsessään täytä esimerkiksi puiston tai lähivirkistysalueen kriteerejä.

Suunnittelutarvealue

Kaupunki voi oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi alueen, jossa katsotaan tarvittavan tarkempaa suunnittelua. Pohjana voi olla esimerkiksi arvioitu yhdyskuntakehitys, todetut ympäristöarvot tai -häiriöt, tai laki. (AKL 16 §)

Suunnittelutarveratkaisu

Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennettaessa tarvitaan ennen rakennusluvan hakemista yleensä erillinen suunnittelutarveratkaisu, ellei ole suoraan rakentamista ohjaavaa yleiskaavaa tai ollaan ranta-alueella tai ns. syvällä maaseudulla. (RakL 46 §)

Tavoitteet

Kaavaprosessin alkuvaiheeseen kuuluu tavoiteasettelu. Yleensä tavoitteet määritellään kaavan hakijan ja kaupungin viranomaisen kanssa yhdessä. Tavoitteita saadaan erityisesti vuorovaikutusprosessin aikana osallisilta ja viranomaisilta.

Tehokkuusluku

Tehokkuusluku (esimerkiksi e=0,25) kuvaa rakennuspaikan rakennusoikeuden määrän suhteessa rakennuspaikan pinta-alaan. Se kuvaa rakentamisen määrää alueen kokoon nähden (tontti-, kortteli- ja aluetehokkuus).

Tiedoksi antaminen

Toimielimen ja viranhaltijan tekemästä päätöksestä tiedotetaan kuulutuksella ja pöytäkirjaotteella ja/tai kirjeellä, joissa on ilmoitettu myös valitusajan kesto ja valitusosoite.

Toimenpiderajoitus

Toimenpiderajoituksen alaisilla alueilla on maisemaa muuttava ja vähäistä suurempi toimenpide maisematyöluvan varaista (esimerkiksi puiden kaato, maan täyttö jne.). Toimenpiderajoitus on aina voimassa asemakaava-alueella ja yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään. Toimenpiderajoitus on myös voimassa, jos alueelle on määrätty rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ovat voimassa, kunnes kaavan hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. (MRA 93 §, RakL 53 §, AKL 43 §)

Tontti

Tontilla tarkoitetaan asemakaava-alueella sijaitsevaa rakennuskortteliin kuuluvaa aluetta. Alue on tontinmittauksessa erotettu hyväksytyn tonttijaon mukaisesti itsenäiseksi kiinteistöksi ja sen jälkeen merkitty tonttina kiinteistörekisteriin.

Tonttijako

Rakennuskortteliin kuuluva alue jaetaan tonteiksi. Tonttijako voidaan laatia asemakaavan yhteydessä joko sitovana tai ohjeellisena. Se voidaan myös laatia erillisenä toimituksena, jolloin asemakaava toimii ohjeena, eikä siitä voida poiketa kuin teknisessä tarkoituksessa vähäisesti. (AKL 78-82 §, MRA 37-40 §)

Tonttikartta

Tonttikartta on rakennuslupahakemuksen liitekartta, jossa esitetään tontin rajamitat ja asemakaavan kaavamerkinnät.

Tonttiliittymä

Tonttiliittymä tarkoittaa sitä kohtaa tontissa, josta voidaan järjestää kulkuyhteys yleiseltä alueelta tontille.

Tärinä

Kaavan perusselvitysvaiheessa saatetaan joutua selvittämään muun muassa liikenteen ja teollisuuden aiheuttamaa tärinää/värähtelyä maaperään.

Vaiheasemakaava

Asemakaavan muutos voidaan laatia vaiheittain, kun se koskee tiettyä osakokonaisuutta tai osakokonaisuuksia. Muutoksenhaku koskee vain käsiteltyä teemaa. (AKL 50 §)

Vaihemaakuntakaava

Tiettyjä teemoja käsittelevät vaihemaakuntakaavat voivat päivittää, korvata, tarkentaa tai täydentää maakuntakaavaa. Kun vallitsevaa kaavatilannetta tulkitaan, on kaikki voimassa olevat maakuntakaavat huomioitava samanaikaisesti. Pirkanmaan vaihemaakuntakaavoista löytyy tietoa Pirkanmaan liiton internet-sivuilta.

Vaikutusten selvittäminen ja arviointi

Kaavan tulee perustua suunnitteluun, joka arvioi kaavaan liittyvät merkittävät vaikutukset, tutkimukset ja selvitykset. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. (AKL 9 §, Sosiaalisten vaikutusten arviointi, Ympäristövaikutusten arviointi)

Valitus

Kaupunginvaltuuston ja yhdyskuntalautakunnan tekemään kaavan hyväksymispäätökseen voi hakea muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta kunnallisvalituksella. Kunnallisvalitus voidaan tehdä vain laillisuusperusteilla. Valituksen voi tehdä paitsi kaavan osallinen, myös kuka tahansa kunnan jäsen. Niin kuntalaissa kuin alueidenkäyttölaissakin on määritelty, kenellä on oikeus tehdä valitus, joka koskee muun muassa maisematyölupaa, rakennuslupaa, poikkeamispäätöstä ja suunnittelutarveratkaisua. (KL 92 §, AKL luku 25)

Valmisteluaineisto

Kaavan valmisteluvaiheessa laaditaan valmisteluaineisto, joka voi koostua muun muassa havainnepiirroksilla esitetyistä maankäyttövaihtoehdoista tai alustavista kaavapiirroksista (kaavaluonnos). Valmisteluaineisto asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään mielipiteitä. Kaavan aineistot julkaistaan kaavan verkkosivuilla.

Vastine

Vastine tarkoittaa kunnan perusteltua vastausta kaavasta annettuun viralliseen mielipiteeseen, muistutukseen tai lausuntoon. Esimerkiksi kaavaehdotuksen oltua julkisesti nähtävillä (AKL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti) valmistellaan vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin. Yhdyskuntalautakunta käsittelee ne kaavaa hyväksyessään tai esittäessään ne kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Viranomaisneuvottelu

Viranomaisten kesken on järjestettävä neuvottelu silloin, kun kaava koskee valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita. Neuvottelu pidetään kaavan alkuvaiheessa ja tarvittaessa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut nähtävänä ja muistutukset sekä lausunnot saatu. (AKL 66 §, MRA 26 §)

Vireilletulo

Asemakaavan vireille tulosta, eli kaavoitustyön aloittamisesta, ilmoitetaan kuulutuksessa kaupungin verkkosivuilla ja Aamulehdessä.

Voimaantulo

Asemakaavan hyväksymispäätös saa lainvoiman, kun se kuulutetaan julkisesti voimaantulleeksi. Kuulutukset julkaistaan kaupungin verkkosivuilla ja Aamulehdessä.

Vuorovaikutus

Asemakaavaa valmistelussa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa vaikuttaa. (AKL 6 §, AKL 62 §)

Vähäinen poikkeaminen rakennusluvan yhteydessä

Rakennusvalvontaviranomainen voi säädetyin edellytyksin ja rajoituksin myöntää vähäisen poikkeamisen rakentamista koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. Sen edellytyksenä on, ettei rakentamiselle asetettuja keskeisiä vaatimuksia syrjäytetä. Kanta vähäiseen poikkeamiseen asemakaavasta muodostetaan tapauskohtaisesti. (RakL 57 §, RakL 59 §)

Yhdyskuntalautakunta

Yhdyskuntalautakunta järjestää kaupunkirakenteen kehittämistä, kaupunkisuunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa koskevat palvelut. Lautakunta on Tampereen kaavoitusviranomainen, joka päättää asemakaavaehdotusten nähtäville asettamisesta tai esittää niitä kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Se hyväksyy toimivaltaansa kuuluvat asemakaavat, katu- ja puistosuunnitelmat, osan poikkeamisluvista ja suunnittelutarveratkaisuista, sekä käsittelee oikaisuvaatimukset.

Yhdyskuntarakenne

Yhdyskuntarakenne on rakennetun ympäristön toiminnallinen ja sosiaalinen kokonaisuus, joka muodostuu asetuksesta, työpaikoista, palveluista, virkistys- ja ulkoilualueista, liikenneväylistä sekä teknisistä verkostoista. Yhdyskuntarakenne käsittää toimintojen sijoittumisen suhteessa toisiinsa, niiden väliset yhteydet sekä toiminnallisen rakenteen suhteen ympäristöön, maastoon, luontoon ja maisemaan.

Yhdyskuntasuunnittelu

Kaavoituksen yhteydessä tapahtuva yhdyskuntasuunnittelu tarkoittaa ympäristön fyysisten rakenteiden ja toimintojen järjestämistä tarkoituksenmukaisella ja kestävällä tavalla.

Yksityinen etu

Yksityinen etu maankäytön suunnittelussa tulee esiin esimerkiksi yksityisen tahon käynnistämissä asemakaavahankkeissa. Yksityinen etu otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa, mutta sen tulee sopeutua yleiseen etuun kokonaisuuden kannalta järkevin ratkaisuin.

Yleinen etu

Maankäytön suunnittelu perustuu ns. yleiseen etuun. Sen vuoksi kaavoitusprosessin aikana eri tilaisuuksissa ja asiakirjoissa kerrotaan suunnittelun sitä perustelevat ratkaisut.

Yleiskaava, yleiskaavoitus

Yleiskaava on yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma. Se voidaan laatia joko oikeusvaikutteisena tai oikeusvaikutuksettomana. Yleiskaava voidaan tehdä vaiheittain, osa-alueittain tai kuntien yhteisenä yleiskaavana. Niistä syntyy osayleiskaavoja, vaihekaavoja ja teemoittaisia kaavoja. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta, ja haja-asutusalueella rakentamisen lupien käsittelyä. (AKL 35-45 §, MRA luvut 3 ja 4 §, Ympäristöministeriön opas: Yleiskaavan sisältö ja esitystavat)

Yleissuunnitelma

Yleissuunnitelma on epävirallinen yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Se laaditaan usein asemakaavan pohjaksi, jotta voidaan muodostaa tonttia tai korttelia laajempi näkemys alueesta.

Yleisen alueen lohkomiset

Yleisten alueiden lohkominen tehdään esimerkiksi katu- tai puistokiinteistöjen muodostamiseksi.

Ympäristökuormitus

Ihmisen toiminta kuormittaa ympäristöä. Ympäristövaikutukset voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin. Suoria ympäristövaikutuksia ovat esimerkiksi tehtaasta tai autosta tulevat ilmansaasteet. Asemakaavoituksen yhteydessä otetaan huomioon esimerkiksi liikenteen ja teollisuuden aiheuttama ympäristökuormitus, kuten melu, tärinä, ilmansaasteet, vaaralliset aineet, pilaantuneet maat ja hajuhaitat.

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA-menettely)

YVA-menettelyä sovelletaan erilaisissa hankkeissa ja suunnitelmissa, esim. tie-, satama- ja laitoshankkeissa. Menettelyn tarve arvioidaan erikseen. YVA on asiantuntija-arvio hankkeen vaikutuksista ympäristöönsä. Kaikkea kaavoitusta koskee säädösten mukainen velvollisuus selvittää ympäristövaikutuksia mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. (AKL 9 §, YVA)