Luvat yleisten alueiden käyttöön

Maanomistajan luvat ovat pääosin maksullisia. Luvan hintaan vaikuttaa moni tekijä. Lue lisää Yleisten alueiden käyttöehdot ja hinnasto -sivulta.

Jos soitto tapahtuu Tampereen kaupungin omistamalla alueella, katusoittoon ei tarvita maanomistajan lupaa. Soittaminen ei kuitenkaan saa häiritä yritystoimintaa eikä sijoittua kulkureiteille tai liikennevalojen läheisyyteen, missä musiikki voisi vaikeuttaa esimerkiksi näkövammaisten opastavien äänten kuulemista.

Suositeltavia katusoiton paikkoja ovat Matkakeskustunnelin varattu soittopaikka, kävelykadut kuten Tuomiokirkonkatu ja Kuninkaankatu, torit sekä eri puistoalueet.

Vihkiminen on sallittua Hatanpään arboretumissa sekä muilla Tampereen kaupungin omistamilla puistoalueilla. Vaikka kaupungin maanomistajan lupaa ei tarvita, on suositeltavaa ilmoittaa vihkimisestä etukäteen sähköpostitse osoitteeseen [email protected] ja varmistaa, ettei alueella ole muuta samanaikaista toimintaa.

Yleisellä alueella järjestettävässä vihkimisessä tulee huomioida muut puiston käyttäjät. Aluetta ei saa rajata eikä sinne saa tuoda rakenteita tai kalusteita.

Erityisesti Hatanpään arboretumissa on tärkeää kunnioittaa Hatanpään kartanon toimintaa ja mahdollisia hääjuhlia.

Yksityistilaisuuden järjestäminen yleisellä alueella vaatii maanomistajan luvan, mikäli tilaisuuteen on osallistumassa kymmeniä henkilöitä ja alueelle on tarkoitus tuoda rakenteita. Lähtökohtaisesti yleiset alueet on tarkoitettu kaikille avoimeen toimintaan ja alueita ei voi rajata taikka poissulkea käytöstä. 

Suositeltavia alueita yksityistilaisuuksille ovat: 

Sorsapuiston tapahtumanurmi, Lielahden kartanopuiston tapahtumanurmi, Ratinan rantapuiston tapahtuma-alue, Hatanpään Vihilahdenpuisto, Viinikanpuiston keskialue, Ranta-Tampellan Massunlastenpuisto, Pyynikin uimarannan lähialue ja Atlaspuisto, Näsinpuiston laululavan ympäristö ja muita nurmialueita, Nottbeckin puiston eteläinen osa, Messukylän Kivikirkonpuisto, Vehmaisten Kaukaniemi, Suomensaaren keskialue, Tahmelan Lorisevanpuisto, Härmälänpuisto ja Viikinsaaren kesäteatterin edustalla sijaitseva nurmialue.

Tampereen kaupungin julkiset veistokset, kuten Hämeensillan Pirkkalaisveistokset, ovat Tampereen kaupungin kulttuuriomaisuutta. 

Taidemuseo voi antaa luvan julkisten veistosten väliaikaiseen pukemiseen ei-kaupallisten, Tampereen kaupungin historian tai tamperelaisuuden kannalta merkittävien tapahtumien yhteydessä.

Lupa veistosten pukemiseen haetaan aina kirjallisesti etukäteen. Veistosten pukija vastaa toteutuksesta ja kaikista aiheutuneista kustannuksista. 

Lisätietoja ja ohjeet:
Tampereen patsaiden pukeminen - Tampereen taidemuseo

Kyllä, pilkkikilpailujen tai muiden järvialueilla järjestettävien tapahtumien järjestämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Vaikka yksittäinen pilkkiminen kuuluu jokaisenoikeuksiin eikä vaadi lupaa, järjestetty tapahtuma, kuten kilpailu, katsotaan erilliseksi tilaisuudeksi, joka edellyttää maanomistajan suostumusta.

Aloita selvittämällä kuka vastaa vesialueen hallinnoinnista, kaupunki vai esimerkiksi valtio.

Jos tapahtuma järjestetään valtion omistamalla alueella, kuten Metsähallituksen hallinnoimilla vesialueilla, lupa haetaan suoraan Metsähallitukselta.

Majojen rakentamiseen ei myönnetä virallisia lupia, mutta kaupunki ei yleensä puutu pieniin oksista rakennettuihin majoihin, jos ne eivät haittaa alueen normaalia virkistyskäyttöä. Majoja rakennettaessa on huomioitava jokaisenoikeudet. Esimerkiksi kasvavien puiden vahingoittaminen ja jäkälän tai sammaleen ottaminen eivät kuulu jokaisenoikeuksiin. 

Puistossa saa käyttää maasta irti olevia grillejä, kuten pallogrillejä. Grillit tulisi sijoittaa muualle kuin nurmialueelle, ja on huolehdittava siitä, ettei maahan pääse putoamaan tuhkaa tai muuta jätettä.

Grillatessa on tärkeää varautua mahdollisen palon sammuttamiseen ja huolehtia yleisestä turvallisuudesta. Käytön jälkeen tuhkat ja muut jätteet tulee viedä pois puistoalueelta – niitä ei saa jättää maahan.

Puistoalueilta löytyy myös jonkin verran kiinteitä grillauspaikkoja, muun muassa Santalahden rantapuistosta.

Kertakäyttögrillien käyttö on kielletty.

Kokon polttaminen taajama-alueella ei lähtökohtaisesti ole sallittua jätehuoltomääräyksen 19 § toisen momentin mukaan. Poikkeuksena kuitenkin perinteiset juhlapyhät, kuten juhannus, saattavat sallia kokon polttamisen kaupunkialueella, mutta siihen tulee aina hakea lupa maanomistajalta. 

Tapahtumallisesta kokon polttamisesta on tehtävä ilmoitus poliisille, laadittava yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma ja toimitettava tehosteilmoitus pelastuslaitokselle mikäli tehosteita käytetään osana kokkoa.

Kokkoa varten käytettävän puun on oltava kuivaa, puhdasta ja käsittelemätöntä, mikä vastaa jätehuoltomääräysten vaatimuksia. Yksittäinen sade ei yleensä estä polttamista. Metsäpalovaroituksen aikana ei kokkoa saa polttaa. 

Polttopaikka on myös siivottava huolellisesti, poistamalla esimerkiksi naulat ja muu polttojäte. Kokon polttaminen edellyttää valvontaa koko polton ajan.

Polttaminen ei saa aiheuttaa naapurustolle savu-, noki-, haju- tai terveyshaittaa.

Haja-asutusalueella voidaan sallia risujen, oksien, käsittelemättömän puujätteen ja vastaavien polttaminen avopolttona, jos se ei aiheuta haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle ja poltettavien jätteiden määrä on vähäinen. Käsitellyn puujätteen polttamista ei voi sallia. Jätteen polttamista määräys voi olla sisällytettynä myös ympäristönsuojelumääräyksiin.

Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Kielto ei koske sellaista jätteen hyödyntämistä, johon on saatu ympäristölupa tai muu viranomaisen hyväksyntä.

Liikehuoneiston edustalle saa ilman erillistä lupaa asettaa omien tuotteiden myyntipisteen, kalusteita (esim. pöytiä, tuoleja, kukkaruukkuja) tai opasteita, kuten A-ständejä, kunhan käytössä oleva alue on alle 2 m².

Toiminnassa tulee aina huolehtia jalankulun sujuvuudesta. Jalankulkuväylästä on jätettävä vapaaksi vähintään 2/3 sen leveydestä, kuitenkin vähintään 1,2 metriä. Mitta otetaan reunakiven sisäreunasta, ja jos väylällä on esteitä (esimerkiksi liikennemerkkejä, valaisinpylväitä tai roska-astioita), mittaus tehdään niiden jalustasta tai uloimmasta kohdasta.

Jos käytettävä alue ylittää 2 m², edellyttää se maanomistajan luvan. Tällöin vapaan kulkuväylän on edelleen oltava vähintään 1,2 metriä leveä. Laajempia järjestelyjä, kuten terassirakenteita tai pysyvämpiä kalusteita, voidaan suunnitella vain, jos vaadittu vapaa tila toteutuu.

Huom! Ohjeistus ei koske Hämeenkatua.

Metallinetsimen käyttö uimarannalla on sallittua, kunhan se ei aiheuta vaaraa tai häiriötä muille rannan käyttäjille. Mikäli etsinnän yhteydessä tehdään kaivauksia, alue tulee palauttaa alkuperäiseen kuntoon. Nurmialueilla, istutusalueilla tai vastaavilla kaivaminen ei ole sopivaa.

Mahdollisten löytöjen osalta on suositeltavaa tarkistaa poliisin kanta liittyen tavaroiden palauttamiseen löytötavaroihin. 

Hatanpään arboretumin alueelle olevaan Pajaniemeen on rakennettu sirottelupaikka, josta vainajan tuhkat voi sirotella Pyhäjärveen. Rauhalliseen niemenkärkeen kivistä rakennetulla paikalla pääsee veden ääreen sirottelemaan tuhkat.  

Näsijärvellä tuhkiensirottelupaikka sijaitsee Siilinkarin pohjoispuolella, sijainnin koordinaatit löytyvät alla olevasta karttakuvasta.

Sirottelupaikalle ei saa jättää muistoesineitä, tuhkauurnia eikä kukkia. Veteen saa laittaa ainoastaan vainajien tuhkat. Paikka on kaikkien käytössä, kuuluipa vainaja mihin uskontokuntaan tahansa, eikä tuhkien sirotteluun tarvita mitään erillislupaa. 

Arboretumin tuhkiensirottelupaikka kartalla.

Katso yleisimmät kysymykset luonnosta, ympäristöstä, kasveista, vesistä, vieraslajeista, melusta, hajusta ja tärinästä.

https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/usein-kysyttya-luonnosta-ja-ymparistosta

Jokaisenoikeudet antavat kaikille Suomessa oleskeleville mahdollisuuden liikkua ja oleskella luonnossa riippumatta siitä, kuka omistaa alueen. Näiden oikeuksien hyödyntämiseen ei tarvita maanomistajan lupaa, eikä niistä peritä maksua.

Jokaisenoikeudet perustuvat kuitenkin vastavuoroisuuteen: luontoa ja muiden oikeuksia on kunnioitettava. Oikeuksia käyttäessä ei saa aiheuttaa vahinkoa, haittaa tai häiriötä maanomistajalle, ympäristölle tai muille luonnossa liikkujille.

Lyhyesti sanottuna jokaisenoikeudet tarjoavat vapauden liikkua luonnossa – kunhan sen tekee vastuullisesti ja huomaavaisesti.

Tutustu jokaisen oikeuksiin: https://ym.fi/jokaisenoikeudet