Juhannuskylän koulun liikunnan ja terveystieteen opettaja Jussi Melkko toimii myös alakoulun liikuntatutorina. Hän toteaa, että oppilaiden liikuttamisella niin ala- kuin yläkouluissakin on suuri tilaus.
– Lasten liikunnalliset erot ovat kasvaneet, ja eriytymistä tapahtuu jo alakoulussa. Perheen harrastukset vaikuttavat, samoin se, onko omalla asuinalueella mahdollisuutta harrastaa liikuntaa. Kaikilla ei ole mahdollista tehdä koulumatkojakaan kävellen tai pyöräillen, hän huomauttaa.
Urheilua seuroissa harrastavilla uhkana on monipuolisuuden puute. Urheiluharrastus on nykyään kallista lystiä, joten monen lajin treenaamiseen ei monellakaan ole mahdollisuuksia toisin kuin ennen.
Tutoroidessaan Melkko kiertää eri kouluissa ja järjestää mallitunteja. Niiden sisältö riippuu kulloisistakin liikuntatiloista, mutta ohjelmistossa on esimerkiksi temppuratoja, telinevoimistelua, pallopelejä ja liikuntaleikkejä. Idea on, että samoja harjoitteita voi soveltaa jokaisessa koulussa.
– Vielä ei ole aivan selvää, miten uusi laki tulee koulujen arkeen vaikuttamaan. Säästöt uhkaavat kuitenkin liikuntatutortoimintaakin, ja se sopii huonosti yhteen lain velvoitteiden kanssa, hän harmittelee.
Kasvatus- ja opetuspalvelujen pedagoginen asiantuntija Annika Urvikko kertoo, että Lupa liikkua Lupa harrastaa -toiminnan merkeissä on keväällä koulutettu rehtoreita ja liikkumisen ja harrastamisen tutoropettajia. Nämä puolestaan jakavat tietoa eteenpäin.
– Ensi lukuvuonna tarjoamme kouluille ja henkilöstölle erilaisia koulutusmahdollisuuksia osaamisen vahvistamiseksi. Todennäköisesti toteutamme myös erilaisia kampanjoita ja viestinnällisiä toimia liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi, Urvikko sanoo.
Kouluja luonnollisesti myös ohjeistetaan ja neuvotaan uudesta laista, erityisesti ensi lukuvuonna, jolloin laki astuu voimaan. Lain toteutumista tullaan myös seuraamaan ja arvioimaan laajasti muun muassa koulujen lukuvuosisuunnitelmissa.
Koska perheiden esimerkillä on merkittävä vaikutus lasten liikkumiseen, huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä ja heitä rohkaistaan viestinnän keinoin mukaan liikunnallisen elämäntavan edistämiseen. Yhteistyö ja aktivointi tapahtuu koulukohtaisesti.
Urheiluseurojen ja yhdistysten kanssa tehdään jo nyt vahvaa yhteistyötä Lupa liikkua Lupa harrastaa -toiminnassa, mutta Urvikon mukaan sitä lisätään entisestään.
– Paikalliset urheiluseurat, yhdistykset ja yritykset rikastuttavat koulun arkea tarjoamalla osaamistaan, välineitä ja tiloja sekä osallistumalla tapahtumien ja oppituntien toteuttamiseen. Yhteistyö mahdollistaa opettajille ideoita liikuntatuntien monipuolistamiseen, antaa oppilaille mahdollisuuksia kokeilla erilaisia liikuntamuotoja ja -paikkoja sekä lisää tietoisuutta harrastusmahdollisuuksista ja madaltaa kynnystä liikkua, hän kertoo.
Urvikko korostaa, että lakimuutoksen tarkoitus on vaikuttaa kokonaisvaltaisesti kouluyhteisön toimintakulttuuriin aina lukujärjestysten rakenteista opettajien pedagogisiin ratkaisuihin ja koulumatkoihin.
Juhannuskylän koulun Rautatienkadun rakennuksen piha on pieni ja ennen tulevaa piharemonttia myös ahdas. Välituntiliikunta on siis rajoitettua, mutta päivittäiseen liikuntaan panostetaan silti.
– Meillä on muun muassa liikuntasalivälkkiä ja terveystiedon oppilaiden suunnittelemaa taukoliikuntaa. Oppitunteja toteutetaan luokan ulkopuolella kävelytunteina. Tavoitteena on nyt liikunnan järjestelmällisyys, Jussi Melkko kertoo.
Hänen mukaansa koulujen kouluvalmentajilla on tärkeä tehtävä välituntiliikunnan järjestämisessä.
Lupa liikkua Lupa harrastaa -projektia kehuu myös Melkko.
– Se on hyvin suosittu ja voi auttaa nuoria löytämään uuden liikuntaharrastuksen. Sen rahoittamana kouluihin on saatu myös välituntivälineitä, hän kehaisee.
Melkko kuitenkin muistuttaa, ettei liikunnan tarvitse olla harrastus.
– Tärkeintä on, että liikkuu, sitä ei tarvitse tehdä ohjatusti tai tosissaan.
