Suomen suurimpien kaupunkien johtajat tarkentavat askeleita luontokadon pysäyttämiseksi
Kaupunkien ensimmäinen yhteinen luontojulkilausuma laadittiin Tampereella syyskuussa 2024. Jo silloin 10 suurinta kaupunkia tunnisti luontokadon vakavuuden ja sitoutui pysäyttämään sen vuoteen 2030 mennessä.
Uutta nyt päivitetyssä julkilausumassa on kaupunginjohtajien ja pormestareiden sitoutuminen nostaa luontopositiivisuus ilmastotavoitteiden rinnalle kaupunkien vuonna 2025 tehtävissä strategioissa. Kaupungit selvittävät, mitä luontokadon pysäyttäminen niiltä vaatii ja toimimaan aktiivisesti sen mukaan.
Ennallaan on kaupunkien halu vahvistaa ja kehittää vesistöjä, metsiä ja puistoja eli siniviherrakennetta.
– Olen hyvin iloinen, että sitoudumme yhdessä muiden suurimpien kaupunkien kanssa toimimaan luonnon ja samalla kaupunkilaisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Tampereen kaupunkisuunnittelussa luonto, eli meidän järvet, purot, metsät ja puistot on nostettu keskiöön. Luontoon on päästävä helposti, sanoo Tampereen kaupungin pormestari Ilmari Nurminen.
Tampere vastaa nuorten haasteeseen
Vuosi sitten Tampereella nuoret haastoivat päättäjiä tekemään konkreettisia tekoja luonnon hyväksi. Tampere on vastannut haasteeseen.
Vuoden aikana Tampereella on muun muassa hyväksytty uusi luontoarvot entistä paremmin huomioiva vaiheyleiskaava, suojeltu 34 hehtaaria luontoa uusilla luonnonsuojelualueilla, avattu tai kunnostettu 4 uomaa tai puroa, istutettu 270 puulajikokeilun puuta, perustettu uusia niittyjä ja jätetty lahopuita asuinpaikoiksi ötököille.
Kaupunkien tavoitteena yhteiset mittarit
Julkilausumalla kaupungit sitoutuvat toteuttamaan lievennyshierarkian periaatteita ja hyödyntämään yhteisiä mittareita luonnolle aiheutettujen haittojen ja parannusten arvioinnissa.
Kaupungit haluavat hankinnoissaan ottaa huomioon niiden vaikutukset luontoon. Tampereen tiettävästi ensimmäisenä kaupunkikonsernina tekemä luontojalanjäljen laskenta auttaa tunnistamaan luonnon kannalta olennaisimmat ja vaikuttavimmat toimet.
– Luontojalanjäljen laskenta auttaa ymmärtämään, että luonto- ja ilmastohaasteiden ratkaisut ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa – esimerkiksi kiertotalouden edistäminen on vahvasti sekä luonto- että ilmastotyötä, kuvaa Tampereen kaupungin luonnon monimuotoisuuden kehityspäällikkö, juuri Jyväskylän yliopiston työelämäprofessoriksi valittu Kaisa Mustajärvi.
Kaupungit myös tukevat ja kirittävät valtiota luonnon monimuotoisuuteen liittyvässä päätöksenteossa ja kannustavat edelleen kansainvälisiä verkostojaan kasvattamaan luontotyön merkitystä.
Rakennusteollisuus haluaa tukea kaupunkeja luontotavoitteiden saavuttamisessa
Päivitetyn julkilausuman yhteydessä julkistettiin Rakennusteollisuuden ja suurten kaupunkien yhteistyöasiakirja, joka tukee vuoropuhelua rakennetun ympäristön luontotoimista. Kasvaville kaupungeille rakennusala on merkittävä yhteiskumppani rakentamisen ja luonnon monimuotoisuuden yhteensovittamiseksi. Kaupungit ja rakennusalan yritykset jakavat luontotietoa, ottavat luonnon monimuotoisuuden huomioon maankäytön suunnittelussa ja vauhdittavat ekologisen kompensaation luonnonarvomarkkinoita.
Espoon luontofoorumi kokosi luonnon monimuotoisuuden äärelle noin 600 kaupunkien, yritysten, tutkimusyhteisöjen ja järjestöjen edustajaa. Vuonna 2026 Luontofoorumi järjestetään Lahdessa.
