Asemakaavojen muutoksen valmisteluaineistot ovat nähtävillä 12.6.2025 saakka.
Uusien asemakortteleiden, eli Asemakeskuksen ja Pohjoiskannen asemakaava-alueet kietoutuvat osaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Tampereen rautatieasemaa ja veturitalleja. Eteläpuolella puolestaan kohoaa moderni Nokia Arena sekä kannen toimistorakennukset.
Molempien asemakaavojen alueet sijaitsevat yleiskaavassa korkean rakentamiseen vyöhykkeellä. Suunnitellun rakentamisen on määrä liittyä luontevasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen sekä vahvistaa Tampereen ominaispiirteitä ja vetovoimaa. Riippuen vaihtoehtojen toteutumisesta, voisi alueelle laskennallisesti sijoittua n. 1 000–1 500 uutta asukasta.
Asemakorttelien laajempi kokonaisuus on Tampereen rautatieaseman ja keskustaa halkovan ratapihan ympärille kasvava uusi ja urbaani osa kaupunkia, jota on kehitetty jo 2010-luvulta lähtien. Alueelle suunnitellaan lisää asumista, liiketilaa, työpaikkoja, vehreää puistokantta sekä entistä sujuvampaa liikkumista.
–Asemakeskus ja Pohjoiskansi sijaitsevat liikenteen solmukohdassa keskellä Tamperetta. Uusien asemakortteleiden tavoitteena on yhdistää radan itä- ja länsipuolet entistä tiiviimmin ja viihtyisämmin toisiinsa sekä rakentaa kokonaisuudesta Tampereen käyntikortti niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin, tiivistää hankekehityspäällikkö Mikko Siitonen Tampereen kaupungilta.
Nyt nähtävillä olevien asemakaavaluonnosten suunnittelu on vaatinut erityisen laajaa yhteistyötä mm. niihin kytkeytyvien Väyläviraston Tampereen henkilöratapiha -hankkeen sekä P-Hämpin laajennuksen ja Viinikankadun uuden maanalaisen ajoyhteyden suunnittelun kanssa.
–Alueella kohtaa kiehtovasti rautatiealueen historia sekä moderni Nokia Arenan ympäristö. Kytkeytyvät hankkeet ja alueen sijainti tekevät siitä poikkeuksellisen monimutkaisen suunnittelukokonaisuuden, jota on viety eteenpäin laajalla asiantuntijajoukolla tiiviissä yhteistyössä niin kaupungin sisällä kuin sidosryhmienkin kanssa, kertoo projektiarkkitehti Eveliina Hyvönen Tampereen kaupungilta.
Toteutukseen tähtäävään suunnitteluun ja päätöksentekoon osallistuu kaupungin lisäksi useita muita tahoja, mm. Väylävirasto, Traficom, VR-Yhtymä Oy ja Pirkanmaan ELY-keskus. Asemakeskuksen ja Pohjoiskannen alueita kehittävät Tampereen kaupunki, Finnpark ja YIT sekä SRV. Kiinteistönomistajien ja kehittäjien hankealueet ovat pysyneet ennallaan.
Pohjoiskansi sijaitsee Sorinsillan pohjoispuolella, Tullin kaupunginosassa rajautuen itä-länsisuunnassa Rautatienkatuun ja Ratapihankatuun. Alueen asemakaavatyön tarkoituksena on tutkia kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoisten rakennusten ja julkisen puistokannen sijoittamista keskusta-alueelle sekä osittain rata-alueen päälle. Alueelle suunnitellaan monipuolisesti työn, kaupan, palvelujen, vapaa-ajan ja asumisen toimintoja sekä julkisia kaupunkitiloja.
Uuden suunnitelman laatineen Studio Libeskindin käsialaa on myös Kansi ja areena -hankkeen alkuperäinen, vuonna 2011 laadittu viitesuunnitelma, joka on kattanut sekä Etelä- että Pohjoiskannen alueet. Alkuperäisistä suunnitelmista ja vuonna 2022 valmistuneesta Eteläkannesta saatuja kokemuksia on hyödynnetty uuden viitesuunnitelman luomisessa.
–Nyt nähtävillä olevassa aineistossa on keskitytty viihtyisän julkisen kaupunkitilan mahdollistamiseen, vehreyden lisäämiseen sekä kävely- ja pyöräily-yhteyksien parantamiseen aseman ympäristöstä läheisiin kaupunginosiin sekä rata-alueen yli, jolloin keskustaa halkovan ratapihan estevaikutukset liikkumiseen vähenevät, Siitonen tarkentaa.
Nähtävillä olevassa asemakaavaluonnoksessa Pohjoiskannen alueelle osoitetaan uutta rakennusoikeutta 36 000 kerrosalaneliömetriä. Kaavaratkaisun mahdollistamaa puistokantta reunustaa itäpuolella kaksi kahdeksankerroksista rakennusta ja länsipuolella kaksi tornirakennusta, jotka yhdistyvät seitsenkerroksisella jalustaosalla. Eteläisemmässä tornissa on 23 kerrosta ja pohjoisempi torni olisi toteutuessaan alueen korkein rakennus 31 kerroksellaan.
Asemakeskuksen suunnittelualueeseen sisältyy Tampereen rautatieasema ja sen edustalla sijaitseva aukio, rautatiealuetta, osa Rautatienkatua sekä osoitteessa Rautatienkatu 27 sijaitseva kortteli. Kokonaisuutena keskeisinä tavoitteina on alueen kaupunkirakenteen ja kaupunkikuvan uudistaminen, matkaketjujen sujuvoittaminen sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen. Suunnittelussa ovat vahvasti esillä myös tavoitteet arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisesta sekä viihtyisän julkisen kaupunkitilan rakentamisesta. Alueelle suunnitellaan monipuolisesti työn, kaupan, palvelujen, vapaa-ajan ja asumisen toimintoja.
Asemakeskuksen asemakaavamuutoksesta on nähtävillä kaksi vaihtoehtoista luonnosta. Kaavamuutos on tullut vireille vuonna 2016 ja valmisteluvaiheen aineistoa on ollut nähtävillä vuodesta 2018 lähtien. Tällöin on työstetty kaavan vaihtoehtoa A, jonka taustalla on Cobe & Lundénin laatimasta yleissuunnitelmasta kehitetty ratkaisu. Vuonna 2023 päätettiin tarkastella vielä uutta vaihtoehtoa B, jossa Asemakeskus ja Pohjoiskansi muodostaisivat yhtenäisen kokonaisuuden, ja alueen yhtenäinen viitesuunnitelma tilattiin Studio Libeskindiltä. Uuden tarkastelualueen tavoitteena oli tutkia laajempaa puistoaluetta sekä sujuvampaa yhteyttä Asema-aukiolta Nokia Arenalle saakka.
–Molemmat vaihtoehdot ovat yhteneväisiä asemarakennuksen ja sen edustan aukiotilan osalta: kummassakin rautatieasema rakennus säilyy ja sen kulttuurihistorialliset arvot on huomioitu suojelumerkinnöin. Aseman edustan avoin tila on osoitettu aukioksi, jota kehitetään vehreämmäksi oleskeluympäristöksi, kertoo Hyvönen.
Molemmissa vaihtoehdoissa kehitetään paikallisbussien pysäkkialuetta asema-aukion edessä sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita parannetaan merkittävästi Rautatienkadulla, jossa säilyy myös molempiin suuntiin kulkeva ajoneuvoliikenne. Lisäksi Asemakeskuksen alueelle on tutkittu julkista pyöräpysäköintilaitosta ja vaihtoehto B esittää Rautatienkadun varteen viihtyisiä taskupuistoja.
Aukiolta poistuviksi esitetty taksi- ja saattoliikenne on vaihtoehdoissa ratkaistu eri tavoin: vaihtoehdossa A puistokannen alle sijoittuvalle saatto- ja taksilenkille ajetaan Otavalankadun liittymästä, kun taas vaihtoehdossa B liikenne on ratkaistu nykyisessä Noutoparkissa.
Vaihtoehdot poikkeavat toisistaan merkittävämmin suhteessa rata-alueeseen. Vaihtoehdossa A täydennysrakentamista ei ole ulotettu rata-alueelle. Vaihtoehdossa B rata-alueen päälle tulee puistokantta sekä seitsemänkerroksisia rakennuksia. Molemmissa vaihtoehdoissa aseman edustavalla oleva aukio muuttuu vaiheittain puistoalueeksi kohti etelää. Vaihtoehdossa A aukio jatkuu suoraan puistokanneksi, joka nousee kohti etelää yhdistyen Pohjoiskanteen portaikolla. Vaihtoehdossa B puistokansi sijaitsee radan päällä ja kytkeytyy aukioon vehreän ulkoportaikon kautta, esteettömät reitit on sijoitettu rakennusten sisään. Vaihtoehdossa B puistokannelta on myös yhteydet laiturialueille, mikä parantaa merkittävästi junamatkustajien yhteyksiä asema-alueella.
Vaihtoehdot eroavat toisistaan myös rakennusten keskellä sijaitsevan puistokannen osalta sekä rakennusmassoiltaan. Vaihtoehdossa A rakennusoikeutta muodostuu 69 270 kerrosalaneliömetriä sekä maanalaista rakennusoikeutta 17 500 kerrosalaneliömetriä. 7–11 kerroksiset lamellirakennukset rajaavat keskelle jäävää puistoaluetta antaen sille kiilamaisen muodon. Lamelleihin liittyy kaksi, enintään 31 kerroksista tornia rata-alueen puolella. Oleskelupihat on esitetty rakennusten katoille.
Vaihtoehdossa B rakennusoikeutta muodostuu 84 855 kerrosalaneliömetriä sekä maanalaista rakennusoikeutta 5 000 kerrosalaneliömetriä. Rautatienkadun varrelle on sijoitettu neljä enintään 27 kerroksista tornirakennusta, jotka kytkeytyvät toisiinsa kaksikerroksisella jalustaosalla, jonka katto toimii tornien asukkaiden piha-alueena. Puistokansi sijaitsee pihatiloja korkeammalla, henkilöratapihan päällä. Itäreunalla puistoa reunustavat kannelle suunnitellut seitsemänkerroksiset lamellirakennukset. Puiston kautta kulkee jalankulun yhteys kohti etelää ja Nokia-Arenaa.
Asemakeskuksen ja Pohjoiskannen suunnitelmiin voi tutustua kaupungin verkkosivuilla alla olevista linkeistä, joista löytyy myös 10 minuutin esittelyvideo. Lisäksi suunnittelijat ovat tavattavissa keskiviikkona 4.6. klo 15–18 esittelytila Siluetissa osoitteessa Hatanpään valtatie 7 (linja-autoaseman rakennus). Tilaisuudessa voi tutustua nähtävillä oleviin aineistoihin ja keskustella paikalla olevien asiantuntijoiden kanssa. Luonnosaineistoista pidetään lyhyet yleisesittelyt kello 15.30, 16.30 ja 17.30.
Mielipiteitä voi jättää nähtävillä olon aikana, eli 22.5.–12.6.2025 kaupungin kirjaamoon.
Asemakaavaluonnoksia kehitetään saatujen palautteiden perusteella asemakaavaehdotuksiksi, jotka ovat tavoitteena asettaa nähtäville loppuvuodesta 2025. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto.
